Juomavettä laboratoriosta

Helsingin sanomissa vuonna 1906 julkaistun ilmoituksen ”nykyaikaiset mukavuudet” kuulostavat tämän päivän näkökulmasta huvittavilta, sillä vesijohtovesi on nykypäivänä itsestäänselvyys, joka kyseenalaistuu vasta kriisissä. Eräänlaista kriisiä eletään myös silloin, kun uusi teknologia on kriittisessä kehitysvaiheessa. Yksi tällainen oli kemiallisten pikasuodattimien käyttöönotto Helsingin Vanhassakaupungissa vuonna 1909, jolloin laboratoriossa tapahtuneet pienet kemialliset muutokset vaikuttivat välittömästi myös laboratorion ulkopuolelle. Kemiallisia vedenpuhdistimia tarvittiin, sillä saostuksessa aiemmin käytetyt vanhat hiekkasuodattimet eivät soveltuneet uuteen kemialliseen puhdistukseen. Kemiallinen vedenpuhdistus oli kuitenkin kehityksen suunta, sillä vedenpuhdistamon alueella ei ollut tilaa rakentaa uusia mekaanisia hiekkasuodattimia.

Pikasuodatinhalli. Kuva: HSY.

Siirtyminen mekaanisesta vedenpuhdistuksesta kemialliseen ei kuitenkaan käynyt hetkessä. Tehokkaamman vedenpuhdistuksen ratkaisua oli haettu jo vuonna 1890, mutta Helsingin Vesijohtokonttorin tekemät ensimmäiset kokeilut jäivät tuloksettomiksi. Konttori ryhtyikin tekemään alan tutkimus- ja selvitystyötä ulkomaita myöten. Pitkällisen selvitystyön jälkeen käyttöön valittiin yhdysvaltalaisen Jewel Export Filter Companyn suodattimet, jotka toimivat yhdessä ”rikkihappoisen savimaan” eli alumiinisulfaatin kanssa. Vanhankaupungin suodatinhalliin perustettiin myös laboratorio. Sen kemistiksi palkattiin maisteri Gustaf K. Bergman, jonka tehtävänä oli analysoida vedenpuhtautta, annostella sulfaattia ja kehittää uusia menetelmiä vedenpuhdistukseen.

Pikasuodattimien ja vedenpuhdistuskemikaalien ensikuutiometrit näyttivät lupaavilta: kolmen viikon aikana saatiin kirkasta ja hyvänmakuista vettä. Toukokuussa 1909 ilmaantui kuitenkin ongelmia: juomavesi nykyaikaisten mukavuuksien kamarissa muuttui sameaksi ja oudon makuiseksi.

Laboratoriosta raportoitiin:

Hyvästä saostumisesta huolimatta koko laitoksen toiminta alkoi huonontua. Aluksi huomattiin suodatetussa vedessä sameutta lyhyin ajoin, sittemmin yhä useammin ja pysyväisemmin. (…) Muutaman vuorokauden aikana, mitä tarkimmin silmällä pitämällä selkeytymismenettelyä ja tarpeen mukaan toimittamalla huuhteluja saatiin pian selville, että parannusta ei ollut odotettavana ja että käytettyä menettelyä ei enää missään tapauksessa kävisi jatkaminen.” (1)

Samea vesi levisi putkia pitkin kaupunkiin, ja Helsingin sanomat otsikoi:

Myrkkyä kaloille. Siitä saakka kuin alkoi vesijohtoveden kemiallinen puhdistaminen amerikkalaisista pikasuodattimista, ovat kalakauppiaat Etelä-sataman kauppahallista huomanneet, että puhdistetulla vedellä on vahingollinen vaikutus merisäiliössä. Kalat, jotka ovat elävinä pistetty altaisiin, ovat kuolleet ja muuttaneet väriään.” (2)

Pikasuodatin. Kuva: Riina Linna.

Bergman reagoi nopeasti veden laadun huonontumiseen. Veden laadun huonontuminen johtui saostusaltaiden kalkkikivikerroksesta. Bergman ratkaisi ongelman korvaamalla kalkkikiven kalkkimaidolla. Tämä aiheutti toisen ongelman: höyrykattiloihin muodostui kattilakiveä. Tämän pulman kemisti ratkaisi puolestaan käyttämällä kalsineerattua soodaa. Pelätyiltä kolera- ja lavantautitartunnoilta oli vältytty. Kun puhdistettavaan jokiveteen laitettiin vielä pieniä määriä natriumkarbonaattia, oli lopputulos erinomainen ja kemiallinen vedenpuhdistus pikasuodattimien avulla vakiintunut käytäntö. Juomavesi oli kirkasta ja bakteeritonta niin laboratorion koeputkessa kuin myös vuokralaisen juomalasissa.


(1) Helsingin kunnalliskertomukset 1909 (touko-kesäkuu), s. 282-283. http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1909/1909_27.pdf

(2) Puhdistettu vesijohtovesi ja kalat. Myrkkyä kaloille. Helsingin sanomat nro. 99B, s. 4, 1.5.1909

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=page&type=lq&conversationId=1&id=760188&pageFrame_currPage=4

Kirjoitus on julkaistu Kemia-lehdessä 1/2012.

Creative Commons -lisenssi
Tämän teos teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: