Maalipurkillinen laatua

Millaista laatua maalilta vaaditaan; hyvää tarttuvuutta vai kulutuksen kestävyyttä?  Näitä kysymyksiä pysähtyy hetkeksi ajattelemaan, kun näkee Tekniikan museon vitriinissä maalipurkin, joka lupaa sutijalleen ”Rauhanajan laatua”. Kyse on yhdestä Tikkurilan vanhimmista maaleista, Permo-lattiaemalista, jonka valmistus alkoi vuonna 1928. Se on ensimmäisiä teollisesti valmistettuja lattiamaaleja, jonka erikoisuutena oli kirkas ja kova ”emalintapainen” maalauspinta, josta juontui myös maalin nimi. Mutta mitä laadukasta maalissa sitten oli?

Permo-lattiaemali Tekniikan museossa. Kuvaaja: Jari Kettunen.

Yksinkertaisesti ajateltuna rauhanajan laatu tarkoitti teknisten ominaisuuksien paranemista sotien jälkeen. Sota-aika merkitsi nimittäin säännöstelyä myös maalien raaka-aineissa.  Sotien kaltaiset kriisit kuitenkin johtivat mielikuvituksellisiin ratkaisuihin: savuavien aseiden jälkeen ruutia kokeiltiin myös maalien ainesosana ruudin nitroselluloosan vuoksi. Nitroselluloosamaalit nopeuttivat maalien kuivumisaikaa huomattavasti ja paransivat näin maalausnopeutta ja lopputuloksen laatua. Toisen maailmansodan aikaan kemistit keksivät puolestaan liuottaa valokuvausliikkeistä saatuja vanhoja filmejä nitroselluloosamaalien aineksiksi. Näin myös rauhattomuuden ajat tuottivat uutta laatua maaleihin.

Laatua oli myös peltinen pakkaus, sillä sotien aikana maalin pakkausmateriaalina jouduttiin käyttämään pahvia pellin ollessa säännöstelyn alla.  Laatutekijät eivät kuitenkaan olleet vain teknisiä. Etiketin kuvasta löytyy laatua, joka liittyi enemmänkin mielikuviin kuin maalin kemialliseen koostumukseen. Savua taivaalle tupruttavaa tehdasta ei suinkaan nähty omana aikanaan ympäristöä saastuttavana pahana, vaan taivaalle levittyvä savupilvi puhkui uskoa kehityksen ja vaurauden kasvuun.

Maaliteollisuus ja mielikuvat kasvusta toivat siis uutta laatua sekä elämiseen että myös asumiseen. Lattioiden maalaus edisti Tikkurilan mainoslehtien mukaan ajan hallintaa, kodin puhtautta ja sitä kautta terveyttä:

”Kaunis ja viihtyisä koti on se peruste, jolle uuden sukupolven vastainen kehitys on laskettu. (…)  Maalauksen yleistyminen (…) todistaa, että yhä enemmän on alettu kaivata kauneutta ja viihtyisyyttä ympäristöön, mutta myöskin että terveydellisiin seikkoihin yhä enemmän halutaan kiinnittää huomiota, samalla kun mahdollisimman tarkoin tahdotaan suojella taloudellisia.(…) Lattioiden puhdistus muuttuu helpoksi ja käy joutuisasti, kun maalari on viimeisen sivellinvetonsa tehnyt.(…) Mikä nautinto onkaan astella peilikirkkaalla lattialla!” (1)

Perheenemäntien lisäksi Permo-lattiaemalia mainostettiin kouluille, maanviljelijöille, talonomistajille ja isännöitsijöille.  Vuonna 1929 oli perustettu myös uusi asiakaslehti, Tikkurilan viesti, valistamaan kuluttajia teollisesti tuotettujen maalien hyödyistä. Suomalaiset kuluttajat piti vakuuttaa, että kotimaiset tuotteet ovat yhtä laadukkaita kuin ulkomaiset. Suomalaisella laadulla piti olla myös suomalainen nimi. Niinpä ei enää kätkeydytty sellaisten nimien taakse kuin ”Superfine floor varnish”.

Permoa K-raudassa. Kuva: Jari Kettunen.

Mitä laatua löytyy sitten nykyään rautakaupan hyllyllä pönöttävästä Permo-lattiamaalista? Ainakaan päällimmäiset laatutekijät eivät ole enää terveydellisiä ja ajan hallinnan korostamista. Nykyajan klassikkomaalilla saa niiden sijaan ”vanhan ajan” laatua. Permo-lattiamaali onkin kuin aikakone, jolla vanhojen värikarttojen ja pigmenttien avulla nostalgiannälkäinen kotisutija matkaa sotien jälkeiseen idylliin, siihen entiseen, hyvään ja rauhaisaan laatuaikaan.

——————————————-

(1) Tikkurilan tehtaat: Kaunis ja viihtyisä koti, 1938.

Kirjoitus on julkaisut Kemia-lehdessä 2/2012.

Creative Commons -lisenssi
Tämän teos teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

2 comments

  1. riq

    Pitäis ensimaalata kyllästetystä laudasta kyhätty terassi. Jos löydän rautakaupasta rauhattomuuden ajan synnyttämää terassimaalia, käytän ehdottomasti sitä.

  2. Jari Kettunen

    Hyvä hyvä. Ilmoita minullekin jos löytyy. Se on harvinaisuus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: